Naisten jalkapallo Suomessa on kokenut huomattavan kasvun viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Kehitystä ovat vauhdittaneet urheilujärjestöjen tuki, yhteiskunnan tasa-arvoinen ajattelu ja ennen kaikkea television merkittävä rooli.
Siinä missä naisten jalkapallo aiemmin jäi median marginaaliin, nyt se on saavuttanut vankan aseman suomalaisessa urheilukulttuurissa. Televisio on ollut keskeinen tekijä tässä muutoksessa — ei pelkästään otteluiden välittäjänä, vaan myös sukupuolten tasa-arvon ja näkyvyyden puolestapuhujana.
Televisiolähetysten ansiosta suomalaiset naisjalkapalloilijat ovat nousseet kansallisiksi esikuviksi, Kansallinen Liiga on saanut lisää seuraajia ja naisten jalkapallo on vakiinnuttanut paikkansa Suomen urheilun eturivissä.
Suomi tunnetaan maailmanlaajuisesti sukupuolten tasa-arvon edelläkävijänä. Tämä periaate näkyy myös urheilussa. Suomen Palloliitto (Suomen Palloliitto ry) on 2000-luvun alusta lähtien tehnyt määrätietoista työtä, jotta sekä tytöillä että pojilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa jalkapalloa.
Nykyään yli 30 % suomalaisista rekisteröidyistä jalkapalloilijoista on tyttöjä tai naisia, mikä on huomattavasti enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Silti todellinen läpimurto yleiseen tietoisuuteen tapahtui vasta, kun suomalainen televisio alkoi lähettää naisten otteluita, tuoden heidän tarinansa ja saavutuksensa suoraan katsojien olohuoneisiin.
Yleisradio (Yle) on ollut keskeinen voima naisten jalkapallon kasvussa Suomessa. 2010-luvun puolivälistä lähtien Yle on näyttänyt Naisten Liigan (nykyisin Kansallinen Liiga) otteluita sekä Helmarien, Suomen naisten maajoukkueen, pelejä.
Ylen rooli on ollut merkittävä paitsi lähetysten määrässä myös tavassa, jolla se on rakentanut positiivista ja kunnioittavaa kuvaa naisten jalkapallosta. Lähetyksissä on panostettu laadukkaaseen tuotantoon, pelaajien henkilökuviin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun tasa-arvosta urheilussa.
Merkittävä virstanpylväs oli UEFA:n Naisten EM-kisat 2022, joissa Suomi oli mukana. Yle televisioi kaikki Helmarien ottelut suorina lähetyksinä, ja kisojen kattava seuranta toi naisten jalkapallon laajasti esille kansallisessa mediassa.
Vuonna 2020 perustettu Kansallinen Liiga merkitsi uutta aikakautta suomalaisessa naisten jalkapallossa. Sen tavoitteena oli ammatillistaa liigaa ja lisätä sen näkyvyyttä.
Nykyään liigan ottelut näkyvät Ruutu.fi-palvelussa (Sanoma Median omistama) sekä valikoidut ottelut Ylen kanavilla. Tämä yhdistelmä on mahdollistanut laajemman yleisön tavoittamisen eri alustoilla.
Otteluiden televisiotuotanto on kehittynyt huimasti: käytössä on useita kameroita, selostuksia, taktisia analyyseja ja korkealaatuista kuvaa, mikä on tehnyt lähetyksistä ammattimaisia ja houkuttelevia.
Televisio ja suoratoisto ovat yhdessä luoneet identiteettiä ja kilpailullisuutta naisten jalkapallon ympärille. Nykyään tärkeimmät ottelut herättävät vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa ja houkuttelevat yleisöä niin stadionille kuin ruudun ääreen.
Naisten jalkapallon lisääntynyt näkyvyys televisiossa on vaikuttanut syvästi suomalaiseen yhteiskuntaan. Kun naisurheilijat esiintyvät televisiossa tasavertaisina miehiin nähden, se muuttaa käsityksiä sukupuolirooleista ja edistää tasa-arvoa.
Televisio on nostanut esiin monia esikuvia, kuten Tinja-Riikka Korpelan (Tottenham Hotspur), Linda Sällströmin (Helmarien kaikkien aikojen paras maalintekijä) ja Adelina Engmanin (entinen Chelsea FC). He ovat innoittaneet nuoria pelaajia ja vahvistaneet naisten asemaa suomalaisessa urheilussa.
Lisäksi televisio on luonut positiivisen kerronnan urheilusta koulutuksen ja kasvatuksen välineenä. Kouluissa hyödynnetään Helmarien esimerkkejä rohkaisuna tytöille, jotka haluavat harrastaa urheilua tavoitteellisesti.
Median lisääntynyt kiinnostus on houkutellut myös yksityisiä sponsoreita, sillä yritykset haluavat tukea tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja yhteisöllisiä arvoja edustavaa urheilua.
Vaikka kehitys on ollut vaikuttavaa, haasteita on edelleen. Naisten jalkapallon televisiolähetykset ovat yhä harvinaisempia kuin miesten ottelut, ja lähetysajat eivät aina ole parhaimpia.
Lisäksi urheilujournalismin kentällä tarvitaan enemmän asiantuntevia toimittajia ja kommentaattoreita, jotka erikoistuvat naisten jalkapalloon. Tämä auttaisi lisäämään lajin asiantuntevaa ja jatkuvaa näkyvyyttä.
Toinen kehittämiskohde on ulkomaan liigojen seuraaminen. Monet suomalaispelaajat, jotka pelaavat Euroopan suurissa seuroissa, eivät näy säännöllisesti kotimaan televisiossa, mikä vähentää yleisön mahdollisuutta seurata heidän uraansa.
Haasteista huolimatta Suomi on Euroopan mittakaavassa mallimaa, mitä tulee naisten jalkapallon näkyvyyteen ja tasa-arvoiseen kohteluun mediassa.
Monissa maissa naisten jalkapallo saa yhä satunnaista näkyvyyttä, mutta Suomessa televisioyhtiöt ovat ymmärtäneet, että tasa-arvoinen urheilunäkyvyys ei ole pelkkä velvollisuus, vaan myös mahdollisuus.
Kansallisen Liigan ja Helmarien ottelut ovat vakiintuneet osaksi urheilutarjontaa, ja median tapa käsitellä naisurheilua on muuttunut ammattimaisemmaksi ja kunnioittavammaksi.